Sisältö

• I. Puheen annotaatio
  • 1. Mitä on annotaatio?
    • 1.1 Miksi puhetta nimikoidaan eli annotoidaan?
    • 1.2 Akustisten analyysien hyödyntäminen nimikoinnissa
    • 1.3 Aineiston luomat rajoitukset
    • 1.4 Annotointityökalut
  
  
• II. Annotaatioyksiköt
  • 2. Kuinka annotaatioyksiköitä käytetään?
    • 2.1 Annotaatioyksiköiden käyttö
    • 2.2 Uuden annotaatioyksikön määritteleminen
    • 2.3 Suositeltava annotointijärjestys
    • 2.4 Perusyksiköiden kuvaukset
  • 3. Foneettiset yksiköt
    • 3.1 PhoneticUtterance - puhunnos
    • 3.2 Phone - fooni, äänne
    • 3.3 VoiceQuality - äänenlaatu
  • 4. Lingvistiset yksiköt
    • 4.1 Phoneme - foneemi
    • 4.2 Word - sana
    • 4.3 Syllable - tavu
    • 4.4 Morpheme - morfeemi
    • 4.5 Clause - lause
    • 4.6 Sentence - virke
  • 5. Prosodiset yksiköt
    • 5.1 Prominence - prominenssi
    • 5.2 IntonationPattern - intonaatiokuvio
    • 5.3 ChangeInTone - äänensävyn muutos
    • 5.4 ChangeInPitch - sävelkorkeuden muutos
    • 5.5 ChangeInLoudness - voimakkuuden muutos
    • 5.6 ChangeInTempo - puhenopeuden muutos
  • 6. Vuorovaikutusyksiköt
    • 6.1 Turn - vuoro
    • 6.2 ProsodicUtterance - lausuma
    • 6.3 Pause - tauko
  • 7. Paralingvistiset yksiköt
    • 7.1 Riippuvuudet muista yksiköistä
    • 7.2 Fysiologista tilaa ilmaisevat
    • 7.3 Tunnetilaa ilmaisevat
    • 7.4 Muut
  • 8. Ulkopuoliset äänet
    • 8.1 Noise - häly
  • 9. Kineettiset yksiköt
    • 9.1 Kineettisten yksiköiden annotointi
    • 9.2 Gesture - ele
    • 9.3 Mimic - ilme
    • 9.4 Posture - asento
  • 10. Apuyksiköt
    • 10.1 Topic - topiikki
    • 10.2 Sequence - sekvenssi
    • 10.3 SpeechFunction - puhetoiminto
    • 10.4 Hesitation - epäröinti
    • 10.5 Chunk - jakso
  
  
• III. Liitteet
  • A. Foneettiset merkit
    • A.1 Worldbet-symbolit
  • B. Keskustelunanalyysin litterointimerkit
    • B.1 Litteraatin muuntaminen monikerroksiseksi annotaatioksi
  • C. Äänteiden segmentointiesimerkkejä
    • C.1 Konsonantit
    • C.2 Vokaalit
  
  
• Kirjallisuutta
• Hakemisto