Kasvojen ja silmien liikkeet. Ilmeitä voi jaotella monin tavoin. Koska eri tutkijoiden näkemykset ilmeiden luokittelusta vaihtelevat, ei Mimic-yksikölle ole tässä määritelty tarkkaa kuvaustapaa.9.2 Myös silmien sulkeminen ja avaaminen (lukuun ottamatta normaalia räpyttelyä) annotoidaan tarvittaessa Mimic-yksiköstä periytetyllä aliyksiköllä.
Jokaiselle keskustelijalle luodaan oma nimikointikerros, johon ilmeet merkitään.
Vapaa tekstikuvaus.
Katseen suunta. Katseiden nimikointi on tärkeää esim. monenkeskisissä kasvokkaiskeskusteluissa. Katseilla on merkitystä etenkin keskustelun vuorojen jakautumisen kannalta.
Jokaiselle keskustelijalle olisi hyvä luoda oma nimikointikerros. Siihen merkitään katseen kohdistuminen ja sen siirtyminen johonkin tai jostakin. Tärkeää on, että nimikoinnista selviävät eri keskustelijoiden katsekontaktit tai niiden puute (23, s. 26-29).
Katseyksiköille voi antaa kuvaukseksi vapaata tekstiä. Katseita annotoitaessa kannattaa merkitä ainakin katseen kohde (keneen tai mihin henkilö katsoo yksikön kuvaamalla ajanjaksolla). Tällöin tulee implisiittisesti merkittyä myös, että näiden yksiköiden välillä kyseisen henkilön katseen suunta muuttuu. Mikäli kahden puhujan Gaze-annotaatiokerroksissa on samanaikaisesti yksikkö, jonka kohde on toinen puhujista, vallitsee näiden henkilöiden välillä silloin molemminpuolinen katsekontakti, eikä katsekontakteja näin tarvitse merkitä mihinkään erilliseen annotaatiokerrokseen. Tarvittaessa Gaze-kerrokseen voidaan merkitä erillisiksi yksiköiksi ajanjaksot, jolloin henkilö kohdistaa tai tarkentaa katsettaan. Tällöinkin kuvauksessa tulee mainita, mihin katsetta kohdistetaan.
Lisätietoa ilmeiden luokittelusta ja kuvaamisesta löytyy mm. teoksista Ekman (6), Ekman ja Friesen (9) ja Fridlund (10).