B.1 Litteraatin muuntaminen monikerroksiseksi annotaatioksi

Keskustelunanalyysin litterointikäytänteiden mukainen litteraatti voidaan muuntaa esimerkiksi Praatilla tai Puh-editorilla monikerrokseksi annotaatioksi, joka noudattaa tässä oppaassa kuvattuja annotaatioyksiköitä ja -periaatteita. Kuvassa B.1 on esimerkki
keskustelunanalyyttisesta litteraatista. Taulukossa B.1 on lueteltu yleisimpiä keskustelunanalyytikkojen käyttämiä litterointimerkintöjä ja kuvattu, mihin tässä oppaassa kuvattuihin annotaatiokerroksiin tai -piirteisiin kukin merkintätapa viittaa.^B.1

Kuva B.1: . Esimerkki keskustelunanalyyttisesta litteraatista. Näyte on Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen keskustelunanalyysin arkistosta, signum 98.

Taulukko B.1: Yleisimpiä keskustelunanalyyttisissa tutkimuksissa käytettyjä litterointimerkkejä. Tämän merkistön on kehittänyt Gail Jefferson ja merkit on otettu tähän Hakulisen teoksesta (13). Taulukossa kuvataan, mihin annotaatiokerrokseen kutakin litterointimerkkiä vastaava ilmiö tulisi annotoida.

Taulukko B.1: Yleisimpiä keskustelunanalyyttisissa tutkimuksissa käytettyjä litterointimerkkejä. Tämän merkistön on kehittänyt Gail Jefferson ja merkit on otettu tähän Hakulisen teoksesta (13). Taulukossa kuvataan, mihin annotaatiokerrokseen kutakin litterointimerkkiä vastaava ilmiö tulisi annotoida.

Merkintä (ks.13)	Kuvaus	Ehdotettu annotaatiokerros
.	laskeva intonaatio	ProsodicUtterance
	(ei merkkiä) intonaatio tasainen	ProsodicUtterance
,	intonaatio laskee hieman	ProsodicUtterance
?	intonaatio nousee	ProsodicUtterance
	seuraava sana lausuttu ympäristöä matalammalta	ChangeInPitch: directionOfPitchChange=lower
	seuraava sana lausuttu ympäristöä korkeammalta	ChangeInPitch: directionOfPitchChange=higher
älä	äänteen tai tavun painotus sanan sisällä	Prominence
>joo<	nopeutettu jakso	ChangeInTempo
<joo>	hidastettu jakso	ChangeInTempo
^joo^	ympäristöä vaimeampaa puhetta	ChangeInLoudness
JOO	kovaäänistä puhetta	ChangeInLoudness
jo-	kesken jäänyt sana	Word, PhoneticUtterance, ProsodicUtterance
jo::	venytetty äänne	ChangeInTempo
j $^{\textrm{oo}}$	lyhentynyt äänne	ChangeInTempo
tule	voimakkaasti äännetty konsonantti	ChangeInLoudness
.hhh	sisäänhengitys	Breathing
hhh	uloshengitys	Breathing
.joo	sana lausuttu sisäänhengittäen	Breathing
#joo#	nariseva ääni	CreakyVoice
@joo@	ääntä muunneltu, esim. referoinnissa	ChangeInTone
$joo$, joo	nauruinen ääni	Smile
jo(h)o	sana tuotettu nauraen	Laughter
hehe	naurua	Laughter
[	päällekkäispuhunnan alku	implisiittinen (Turn)
]	päällekkäispuhunnan loppu	implisiittinen (Turn)
=	kaksi eri puhunnosta liittyy toisiinsa tauotta	implisiittinen (Turn)
(0.7)	tauko ja sen pituus	Pause
(.)	mikrotauko (alle 0.2 sek)	Pause
(jo)	epävarmasti kuultu jakso	(nimike)
(- -)	jakso, josta ei ole saatu selvää	(- nimike -)
(( ))	litteroijan kommentteja	yksikön comment-attribuutti

Kuvassa B.2 näkyy Puh-editorilla tehty nimikointi, jossa kuvan B.1 litteraatti on muunnettu vastaaviksi annotaatiokerroksiksi. Kuvassa B.3 on puolestaan Praat-ohjelman vastaava näkymä. Näiden nimikointien lähtökohdaksi on otettu nimenomaan em. litteraatti. Tämän vuoksi keskustelusta on nimikoitu vain ne kielen ilmiöt, jotka litteraatista käyvät ilmi (vuorot, lausumat, lausumanloppuinen intonaatio, prominenssi, temponmuutokset ja äänteiden pidennykset, narina, hengitys ja erilaiset paralingvistiset ilmiöt). Nimikointikerroksia voisi Puh-editorissa ja Praatissa olla enemmänkin (vrt. tämän oppaan osassa II kuvatut annotointiyksiköt). Tarvittaessa eri kerrosten nimikointeja voidaan tietenkin tarkastella myös yksittäin.

Joidenkin keskustelunanalyyttisissa litteraateissa käytettyjen yksiköiden ajallisen vaikutusalan hahmottaminen voi Praatissa ja Puh-editorissa olla hankalaa, kun aineiston annotointi aloitetaan litteraatin avulla. Tämä johtuu siitä, että tutkittavasta aineistosta ei ole nimikoitu sanoja eikä äänteitä, joiden rajojen kanssa esim. prominenssin tai temponmuutoksen rajat voidaan tarpeen tullen kohdentaa. Alkuperäistä äänimateriaalia kuuntelemalla rajauksia voidaan kuitenkin tarkentaa.

Toistaiseksi litteraatin siirtäminen ja erilaisten siihen merkittyjen ilmiöiden erottaminen omiin annotaatiokerroksiinsa on tehtävä käsin. Kehitteillä on automaattinen muunnostyökalu.

Kuva B.2: Puh-editorilla tehty esimerkkinimikointi, jossa keskustelunanalyysin käytänteiden mukainen keskustelunäytteen litteraatti on muunnettu tämän oppaan mukaisiksi annotaatiokerroksiksi.

Kuva B.3: Praat-ohjelmalla tehty esimerkkinimikointi, jossa keskustelunanalyysin käytänteiden mukainen keskustelunäytteen litteraatti on muunnettu tämän oppaan mukaisiksi annotaatiokerroksiksi.

...^B.1

Esim. Isossa suomen kieliopissa (15, s. 12-13) lausumanloppuinen intonaatio jaetaan kolmia: laskevan intonaation merkkinä on piste (.), tasaisen intonaation pilkku (,) ja nousevan kysymysmerkki (?).