Havaittu äänensävyn muutos. Esiintyy esim. referoinnin tai ironian yhteydessä. Voidaan joskus kuvata myös muiden prosodisten muuttujien avulla (esim. normaalia korkeampaa, hitaampaa ja kovaäänisempää puhetta). Ilmiö tarvitsee kuitenkin oman nimikointikerroksensa, koska kuulohavainto ei aina ole prosodisesti jäsennettävissä. Huomaa, että esimerkiksi hymyillen lausutulle puheelle on oma nimikointikerroksensa (7).
Rajataan kuulohavainnon perusteella. Usein äänen sävyn muunnoksen alkaminen on selvemmin havaittavissa kuin sen loppuminen (15, s. 965). Käytännössä äänensävy-yksikölle on kuitenkin aina merkittävä jokin tarkka alkamis- ja loppumishetki. Tarvittaessa yksikköön voi liittää kommentin (8), josta äänensävymuutoksen epämääräinen loppumisaika käy ilmi.
Äänensävyn muutos voi esiintyä missä kerroksessa tahansa. Vaikutusalueena saattaa olla sana, lausuma, kokonainen vuoro, jopa useampi vuoro (vrt. esim. 12). Äänensävy-yksikön rajat voidaan haluttaessa kohdistaa jonkin muun annotaatioyksikön rajojen kanssa, mikäli halutaan korostaa, että äänensävy on muuttunut juuri kyseisen yksikön ajaksi.
Nimikkeeksi voi kirjoittaa vapaamuotoisen kuvauksen. Mikäli halutaan käyttää jotakin tiettyä luokittelujärjestelmää, kannattaa Puh-editorilla periyttää äänensävy-yksikölle uusi aliyksikkö, jonka yhdelle ominaisuudelle määritellään lista sallittuja arvoja. Puh-editorissa äänensävyn muutosta voi halutessaan kuvailla tarkemmin annotointiyksikön kommenttikentässä (8).