6.3 Miten Praat-ohjelmalla nimikoidaan puhetta?

Ennen kuin aloitat äänitiedoston nimikoinnin, varmista, että ääni on juuri sen mittainen ja editoitu sellaiseksi kuin haluat. Nimikointia varten luodaan nimittäin TextGrid-objekti, jonka on oltava samankestoinen kuin sitä vastaava äänitiedosto. Jos äänitiedoston kesto myöhemmin muuttuu (esim. päätät poistaa sen alusta "turhaa tyhjää") ja olet jo aloittanut nimikoinnin, joudut vaikeuksiin, koska TextGridiin merkitsemäsi segmenttirajat eivät enää vastaakaan alkuperäisiä aikapisteitä äänisignaalissa. Onkin sitten hankalampi juttu siirtää segmenttirajat taas oikeisiin paikkoihin...

6.3.1 Nimikointiobjektin luominen Praatissa

1. Avaa objektilistaan haluamasi äänitiedosto joko Sound-objektina tai LongSound-objektina 4.3.1. Käytä LongSound-objektityyppiä (komento Read: Open long sound file...) siinä tapauksessa, että äänitiedosto on erityisen suuri, eikä mahdu kerralla tietokoneesi käyttömuistiin. Varmista, että ääniobjekti on valittuna.
2. Paina objektilistan oikeassa laidassa näkyvää painiketta Label & segment: To TextGrid... Näkyviin tulee lomake (ks. kuva 6.1). Kirjoita ylemmälle riville (Tier names) välilyönneillä erotettuna nimet niille nimikointikerroksille, joiden haluat olevan TextGrid-objektissa. Jos kirjoitat vaikkapa "äänteet sanat lauseet", saat kolme nimikointikerrosta. Voit muuttaa, lisätä ja poistaa nimiä, kerroksien määrää ja kerrostyyppejä myöhemminkin (ks. 6.3.3).
3. Oletuksena kaikki ylärivillä mainitut nimikointikerrokset luodaan IntervalTier-tyyppisinä. IntervalTier-kerroksiin voi nimikoida vain segmenttejä, eli aikavälejä joilla on alku- ja loppuraja. Jos kuitenkin haluat, että jotkut nimikointikerroksista ovat tyyppiä PointTier, kirjoita näiden nimet myös alemmalle riville (Point tiers). PointTier-rivien nimien tulee siis esiintyä molemmissa kohdissa. PointTier-kerroksiin voi merkitä yksittäisiä aikapisteitä, joille voi antaa nimiä. Joskus tällaisistakin merkkipaaluista voi olla iloa.
4. Paina OK. Objektilistaan ilmestyy uusi TextGrid-objekti, joka näkyy valittuna. Nyt voit aloittaa varsinaisen nimikoinnin.

   Kuva 6.1: Tällä lomakkeella voidaan määrittää uuden TextGrid-objektin nimikointikerrosten nimet ja tyypit.

   

6.3.2 Nimikointi

1. Valitse objektilistasta samanaikaisesti ääniobjekti (Sound) ja sitä vastaava TextGrid-objekti, jonka juuri loit. (Voit valita kaksi objektia yhtä aikaa pitämällä Shift- eli vaihtonäppäintä tai Control-näppäintä pohjassa, kun naksautat toista objektia.)
2. Paina oikealla näkyvää painiketta Edit. Uusi TextGrid-editori-ikkuna avautuu. Ikkunan yläosaa hallitsee äänisignaalin kuvaus: Ylimpänä näkyy äänen aaltomuoto eli oskillogrammi, ja sen alapuolella saattaa olla toinen ikkuna, jossa on äänestä laskettuja analyysikuvia (esim. spektrogrammi, ks. 7.1). Äänisignaalikuvien yläpuolella on kapea valkoinen osa, kirjoitustila. Ikkunan alareunassa näkyy valkoisia palkkeja: ne ovat nimikointirivejä eli nimikointikerroksia. Aktiivisena oleva nimikointirivi näkyy keltaisena.
3. TextGrid-editorissa voit kuunnella ääntä ja sen pätkiä samalla tavalla kuin Sound- ja LongSound-editoreissa (ks.5). Editori-ikkunan alalaidassa (valkoisten nimikointikerrosten tai -rivien alla) näkyy kaksi tai kolme vaakasuoraa palkkia. Kun painat alinta palkkia, kuulet koko ääniobjektin sisällön yhtä soittoa. Toiseksi alin palkki soittaa koko tällä hetkellä näkyvissä olevan osan äänestä - voit käyttää tätä toimintoa, kun zoomaat äänikuvaa sisään- tai ulospäin tai vierittelet kuvaa oikealle tai vasemmalle. Kolmesta soittopalkista ylimmäinen tulee näkyviin, kun naksautat hiirellä johonkin kohtaan ääniaaltoa tai analyysikuvaa tai kun valitset äänestä alueen vetämällä hiirellä sen yli. Ylimmällä soittopalkilla voit kuunnella äänestä minkä tahansa lyhyenkin pätkän, kun muutat välillä kursorin paikkaa tai valitun alueen sijaintia. Kokeile!
4. Kun olet kuuntelemalla ja/tai katselemalla löytänyt kohdan (esim. lauseen alku), johon haluat tehdä segmenttirajan, naksauta ensin hiirellä kyseiseen kohtaan ääniaaltoa tai analyysikuvaa ikkunan yläosassa. Alaosan valkoisiin nimikointikerroksiin (tiers) ilmestyy pystyviiva, jossa on pieni ympyrä jokaisen nimikointikerroksen yläreunassa. Naksauta hiirellä tarkasti ympyrään sen nimikointikerroksen kohdalle, johon haluat lisätä segmenttirajan. Uusi raja tulee näkyviin paksuna pystyviivana.
   • Valittuna oleva segmenttiraja näkyy punaisena ja muut rajat sinisinä. Tietyn rajan voi valita naksauttamalla hiirellä sen päällä.
   • Segmenttirajaa voi siirtää oikealle tai vasemmalle tarttumalla siihen hiirellä (mutta ei viereisten segmenttirajojen yli). Kahta tai useampaa eri nimikointikerroksissa mutta täsmälleen samassa aikapisteessä olevaa segmenttirajaa voit siirtää yhtä aikaa pitämällä Shift- eli vaihtonäppäintä pohjassa ja vetämällä yhtä rajoista.
   • Valitun (punaisen) segmenttirajan voi poistaa valitsemalla editori-ikkunan Point/Boundary-valikosta Remove.
   • Jos haluat, että segmenttirajat ovat varmasti täsmälleen samassa aikapisteessä useammassa nimikointikerroksessa, tartu yhteen rajaan ja vedä se hiirellä toisessa kerroksessa olevan rajan päälle. Tällöin rajat menevät automaattisesti samaan aikapisteeseen. (Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää hyväksi, sillä silmämääräisesti rajoja on vaikea saada täsmälleen samaan kohtaan!)
5. Kun lause, äänne tms. yksikkö on rajattu ja haluat antaa segmentille nimen, naksauta hiirellä haluamallesi nimikointikerrokseen niiden rajojen väliin, johon haluat kirjoittaa. Kirjoita sitten segmentin nimi tavalliseen tapaan näppäimistöllä. Teksti tulee samanaikaisesti näkyviin nimikointikerrokseen segmentin kohdalle ja ikkunan yläreunassa olevaan valkeaan kirjoitustilaan. (Huom. Joissakin tapauksissa joudut ensin naksauttamaan ikkunan yläreunan kirjoitustilaa, ennen kuin pääset kirjoittamaan tekstiä segmenttiin.) Jo kirjoitettua tekstiä voit muokata normaalisti naksauttamalla ensin ko. segmenttiä nimikointikerroksessa ja sitten haluttua tekstikohtaa ikkunan yläosan kirjoitusrivillä.

6.3.3 Nimikointikerroksien lisääminen ja poistaminen

Tätä osiota ei ole vielä kirjoitettu.

6.3.4 IPA-merkit ja erikoismerkit

Praatissa on oma tapa, jolla saa erikoismerkkejä näkyviin TextGridissä. Erikoismerkit tuotetaan näppäilemällä peräkkäin \-merkki ja jotain muita merkkejä. Näin muodostetut merkit näkyvät siis ainoastaan Praatin TextGrid-ikkunoissa ja Picture-ikkunassa.

Kaikkien Praatissa näkyvien erikoismerkkien ja IPA-symbolien koodit näet Praatin sisäisestä manuaalista: Kun olet TextGrid-editori-ikkunassa, valitse sen oikeasta ylänurkasta Help:About special symbols. Sivu on hiukan suttuinen, mutta kaikkien merkkikoodien pitäisi löytyä. Voit myös yrittää käyttää manuaalin hakua (Search manual) ja antaa hakusanaksi "symbols" tms. (ks. manuaalin käyttö, 3.3).

Esimerkiksi nuoli ylöspäin syntyy näppäilemällä peräkkäin \ (loppuun pitää näppäillä välilyönti, jotta -merkin saa tuotettua). Nuoli alaspäin taas tulee näkyviin näppäilemällä peräkkäin merkit \_|

Alleviivauksien tuottaminen lienee Praatin sisällä mahdotonta. Korvikkeeksi voi keksiä jonkin oman merkintätavan siihen kohtaan, mistä alleviivaus alkaa, ja siihen, missä se päättyy. Esim.

näistä sanoista \_tämä\_ on alleviivattu

mikä näkyy TextGridin intervallissa seuraavasti:

näistä sanoista _tämä_ on alleviivattu

Huom. Pelkkä _-merkki Praatissa aiheuttaa seuraavan merkin näkymisen alaindeksinä, esim. H_2O tuottaa veden kemiallisen merkin H$_{\textrm{2}}$O. Jos haluaa sen sijaan tuottaa _-merkin, eteen on laitettava \-merkki (ks. sisäisen manuaalin sivu Text styles; 3.3).